Entisen kesäsuorittajan tunnustuksia

 

Lapsuuden kesät olivat aivan erityisen ihania ja muistelen niitä edelleen suurella lämmöllä. Ei, meillä ei ollut mökkiä, eikä lähellä edes uimarantaa, mutta jotain taianomaista oli olla lapsi Suomen kesässä.

Jossain vaiheessa taisin kadottaa kesän taian ja aikuisiässä tajusin alkaneeni suorittaa kesää. Lyhyen kesän kauniit päivät piti käyttää tarkkaan hyväksi, tehdä jotain, kokea elämyksiä ja käydä paikoissa. Täydellistä kesäpäivää jahdatessa mikään ei kuitenkaan ollut ihan tarpeeksi täydellistä ja usein erityisen kauniissa paikoissa käydessä harmitteli kotiin palatessa, kun oma piha, puutarha ja koti ei ollut yhtä kesäisen täydellinen kuin matkakohteessa. Huomion kiinnitti keskeneräisiin perennapenkkeihin ja pihaprojekteihin, aivan kuin ennen niiden valmistumista ei kesästä voisi kunnolla nauttia. Typerää, mutta ihan inhimillistä. 

Täydellisen kesäpäivän jahtaamiseen vaikutti osaltaan varmasti sekin, että yrittäjänä lomat ovat olleet välillä vähissä tai lyhyissä pätkissä. Varsinkin lomapäivät puolison kanssa ovat joskus aiheuttaneet paineita. Nyt pitää nauttia ja toteuttaa kaikki ne asiat, joista haaveiltiin koko pitkä talvi. Ja sitten sataakin viikon putkeen. 

Pari vuotta sitten kyllästyin ihan tosissani siihen, etten tuntenut osaavani nauttia kesästä, vaikka kesä on lempivuodenaikani. Maaginen vuodenaika, jota odotan aina kaikki pitkät talvikuukaudet. Tympäännyin siihen sisäänrakennettuun tarpeeseen, joka usutti suorittamaan kesää. Aloin haaveilla lapsuuden kesistä, jolloin kaikki tuntui jollain käsittämättömällä tavalla kesäisemmältä ja kesästä nauttiminen helpommalta. Enkä tarkoita nyt pelkästään sitä, että kesäloma oli pitkä, eikä aikuisten murheita ja vastuuta vielä silloin tarvinnut kantaa.

 Mikä lapsuuden kesissä sitten oli niin erityistä? Aamulla rynnistin ulos keinumaan ja etsimään sammakoita pihalammikosta. Koululaisena muistan odottaneeni monena aamuna, että kello tulisi yksitoista ja pääsisin pyöräilemään hiukset hulmuten kirjastoon. Kirjoja kannoin kotiin selkäreppu vääränä ja saatoin kevyesti ahmia kirjan päivässä, joskus kaksikin. Jos en lukenut kirjoja, kirjoitin omia tarinoita tai vastauksia kirjekavereille, joiden kirjeet olivat odotettu yllätys postilaatikossa ympäri vuoden. Heinäntekoaikaan matkustettiin usein sukulaisten luo, jossa vietin päivät haassa rapsutellen, harjaillen ja ruokkien vasikoita. Kävin uimassa ja ratsastamassa aina kun siihen oli mahdollisuus ja kesäiltaisin hipsin pihalla ihmettelemässä valoisaa kesäyötä ja maistelemassa punaherukoita ja mansikoita. En tehnyt mitään erityistä, mutta olin lapsen tavoin läsnä kaikessa mitä tein ja juuri siksi kesät olivat niin erityisiä. Kun ymmärsin tämän, aloin tietoisesti muuttaa sitä, miten elin ja suunnittelin kesää. 

Älä odota täydellistä säätä. Kesä on nyt riippumatta siitä, onko helle vai ei ja kesäpäivistä nauttiminen jää vähiin, jos odottaa vain niitä hellekelejä. Itse olen myös oppinut, että uimisesta voi aivan hyvin nauttia myös alle +20 asteen säässä. Siitäkin huolimatta, että olen vähän vilukissa. Tänä kesänä Rinnelässä ei ole vielä mitattu ainoatakaan hellepäivää, mutta monta ihanaa kesäpäivää olen silti viettänyt ja kesä on ollut tähän asti aika ihana. Mutta se on vaatinut kyllä sitä, että olen tarttunut niihin kesäisiin hetkiin kaksin käsin ja mennyt ulos nauttimaan niistä. Täytyy myöntää, että iltapäivälehden tämän viikon otsikko "Kesä ei ala" tuntui typeryyden huipulta. Ok, odotellaan tässä sitten, että se kesä (eli ilmeisesti helteet) alkavat niin voin vihdoin alkaa nauttia kesästä. 

Mitä oikeasti haluat? Jo muutaman vuoden ajan olemme puolison kanssa ennen kesää ääneen pohdiskelleet mitä haluamme kesällä tehdä. Ei siitä näkökulmasta, että kesä pitäisi täyttää kaikilla kivoilla asioilla, vaan vähän syvällisemmin. Mitä juuri nyt kesältä kaipaa ja millaiset hetket tuntuisivat erityisen tärkeiltä? Ja sitten pitää huolta siitä, että kesään mahtuu ja tietoisesti luo sellaisia hetkiä, jotka ovat itselle tärkeitä. Itselleni se tarkoittaa tänä kesänä uimista meressä aina kun siihen on mahdollisuus, puutarhasta nauttimista ja läsnäoloa tärkeiden tyyppien kanssa. On aivan parasta käyskennellä pitkin pihaa ja tehdä uusia kasvilöytöjä tai seurata eri kasvien kukinnan edistymistä. Mitä muuta varten puutarha oikeastaan on kuin ihastelua varten? Meren tärkeys on vain voimistunut vuosi vuodelta. En ihan heti keksi montaa asiaa, mistä tulisi itselle niin välittömän hyvä olo. Ylipäätään kannattaa tehdä enemmän sitä, mikä tuntuu itsestä erityisen ihanalta. Jos rakastat kukkamekkoja, pukeudu niihin vaikka joka päivä säästä viis ja vaikka et olisi menossa minnekään.

Oman jaksamisen rajat. Kesä on täynnä tapahtumia, menoja ja juhlia, mistä voi helposti tulla FOMO. Jatkuvat tapahtumat voivat olla paitsi uuvuttavia, ne saattavat myös vaikeuttaa läsnäolon kokemusta, kun menovaihde jää päälle ja jatkuvasti pitäisi olla ohjelmaa. Varsinkin uupumustaustaisena huomaan, että kannattaa harkita tarkkaan missä kesällä aikoo käydä ja muutoin panostaa siihen, että jaksaa olla läsnä ja mieli on enemmän tässä hetkessä kuin suunnittelemassa tulevaa. Kesäkään ei tule paremmaksi suorittamalla.

Onko loma pakenemista varten? Ja sitten on tämä ei-niin-kiva pointti. Jos odotat aina lomaa ja erityisesti koet tarvitsevasi lomamatkoja, onko arkesi oikeasti sinun näköistä? Jos aina pitää olla seuraava lomamatka varattuna, että jaksaa taas puoli vuotta eteenpäin, olisiko aika tarkastella sitä ovatko arki ja elämä omien arvojen ja toiveiden mukaisia? Itselläni oli vuosikausia jatkuvasti päällä kevyt tarve paeta arkea ja se muuttui vasta sitten, kun muutimme oikeasti maalle ja arki rauhoittui riittävästi. Täältä maalta ei tuosta vain lähdetä ajelemaan hupireissuja, eikä eläimiä noin vain jätetä ilman hoitajaa, mutta ennen kaikkea elämä tuntuu nyt enemmän siltä, että koti on paikka missä palautuu, eikä jotain mitä pitäisi paeta. Lomareissut ovat toki aina välillä paikallaan ja itselläkin on toivelista matkakohteista, mutta sellainen sisäinen tarve päästä jonnekin muualle puuttuu. 

Kesässä onkin kyse siitä, miltä se tuntuu, eikä niinkään miltä kesän ja aktiviteettien pitäisi näyttää. On hyvä päästää irti myös oletuksista, jotka tulevat itsen ulkopuolelta. Haluatko oikeasti osallistua festareille tai vai onko se jotain, mistä on tullut tapa tai onko siihen sosiaalinen paine? Ei ole olemassa mitään täydellisen kesän kaavaa, mutta on olemassa asioita, joita voi tehdä ollakseen enemmän läsnä. Silloin voi syksyllä ensimmäisten lehtien pudotessa todeta, että kesän oikeasti eli eikä ollut vain paikalla. Ja sitten on tietysti vielä sekin, että jos kesä ei ole ollenkaan sun juttu niin silloin siitä saa nautiskella juuri niin vähän kuin haluaa. Sekin on ok. Mutta jos tunnistat itsessäsi intohimoisen kesäsuorittajan, voi olla aika lempeästi muuttaa näkökulmaa. 

Tunnistatko sinä näitä samoja kokemuksia? Oletko myös toipuva kesäsuorittaja tai ehkä painiskelet näiden pohdintojen kanssa? Entä mikä on sulle se kaikkein tärkein juttu kesässä?

Täydellistä puuhaa sateisiin kesäpäiviin on ehdottomasti taiteen tekeminen! Tällä viikolla julkaistu Pionit maljakossa -akryyliverkkokurssin saa nyt EARLY BIRD -TARJOUSHINTAAN 49 € (norm. 59 €) VOIMASSA VAIN 30.6. saakka! Hyödynnä kassalla ALEKOODI: pionit 

Tule mukaan oppimaan vaihe vaiheelta miten rento ja kaunis kukka-asetelma toteutetaan akryyliväreillä! Aiempaa kokemusta et tarvitse, innokas mieli riittää.

Tällä kurssilla opit maalaamaan rennon ja kauniin kukkamaalauksen sekä...

...valitsemaan värit maalaukseesi

...käyttämään sivellintä monipuolisesti kukkamaalauksissa

...maalaamaan rohkeasti ja ilmaisuvoimaisesti rennolla tavalla

...samalla opit akryylimaalauksen perusteet ja välineet

sekä tutustut omaan luovuuteesi matalalla kynnyksellä! 

Näet selkeillä kurssivideoilla koko pioniasetelman maalausprosessin alun sommittelusta ja värien valinnasta maalauksen viimeistelyyn. 

Lue lisää kurssin sisällöstä ja osta paikkasi täältä!

Haluatko maksaa kurssin SMARTUM-, EDENRED- tai EPASSI-edulla? Ota yhteyttä sari @ sarandia. fi niin saat maksuohjeet.

Ihania kesäpäiviä!