Inspiroiva arki: Aikasyöpöt ja tietoinen ajankäyttö

Oletko koskaan miettinyt miten on mahdollista, että toiset saavat niin valtavasti enemmän aikaiseksi kuin muut yhden vuorokauden aikana, vaikka meille jokaiselle on annettu sama kaksikymmentäneljä tuntia seitsemänä päivänä viikossa? Kuulutko itse niihin, jotka havahtuvat iltapäivällä siihen, että suurin osa päivälle suunnitelluista tehtävistä on jäänyt tekemättä? Olet aloittanut ehkä kymmentä eri asiaa, mutta juuri yhtäkään ei ole saatettu loppuun, etkä ymmärrä mihin tunnit ovat sormiesi läpi valuneet. Tiedän tunteen.

Kamppailen itse tehokkuuden kanssa ajoittain edelleen ja silloin tarvitsen tietoista itseni ohjaamista, jotta pääsen takaisin oikeille urille. Tässä postauksessa haluan jakaa kanssasi sen, mitä olen itse oppinut ajankäytöstä ja tehokkuudesta.

Ihan ensimmäiseksi haluan korostaa, että on tehokkaita ihmisiä ja "tehokkaita" ihmisiä. Meillä on inhimillinen tarve verrata itseämme muihin, mutta se on vahingollista silloin, kun näemme toisessa ihmisessä haluamamme saavutuksen, mutta emme ole tietoisia siitä, mitä toinen ihminen joutuu käymään läpi päästäkseen tuohon tilanteeseen. Näemme vain tuloksen, emmekä mahdollisesti hyvinkin kyseenalaisia tapoja, joiden avulla siihen on pääty. Tehokkuus on yksi tällainen ihailtava piirre ja tehokkaiden ihmisten taustalla onkin hyvin usein esimerkiksi oman hyvinvoinnin ja terveyden laiminlyöntiä. Terve tehokkuus taas lisää hyvinvointiamme ja mahdollistaa kokemuksen siitä, että riitämme ja olemme tarpeeksi. Se on yksi onnellisuuden peruskivistä. 

Ole tietoinen ajankäytöstäsi

Ennen kuin omaan elämäänsä ja sen hallintaan voi tehdä perustavanlaatuisia muutoksia, on oltava tietoinen siitä, miten itse toimii. Painonpudotukseen pyrkivissä tositelevisio-ohjelmissa ihmisiä pyydetään kirjoittamaan ylös syömänsä ruoat viikon ajalta, jotta ravintoterapeutti voi nähdä missä ongelmat piilevät. Samalla tavalla kannattaa tehdä oman ajankäyttönsä kanssa. Meiltä voi kulua huomattava osa päivästä täysin turhanpäiväisiin asioihin, jotka kuluttavat paitsi aikaamme myös energiaamme. Näihin on kuitenkin vaikea lähteä tekemään muutoksia, jos niiden todellista määrää ei ole konkreettisesti nähnyt. Kirjoita siis viikon ajalta ylös päiväsi kulku kokonaisuudessaan ja merkitse ylös kaikki yli kymmenen minuuttia kestävät toiminnot. Sinulle voi paljastua yllättäviä asioita arjestasi. 

Pikainen palaveri jatkuu puolella tunnilla kotikuulumisten vaihtoa työpaikan käytävällä. (Erota toisistaan työaika ja tauot.) Saatat mennä sänkyyn klo 22, mutta selaat Facebookia, Instagramia ja katsot videoita yli tunnin ajan ja näin yöunistasi napsahtaa tarpeellinen tunti pois. (Laita itsellesi somekielto sängyssä.)
Kuinka monta kertaa ylipäätään otat kännykkäsi esiin ja kuinka kauan silloin yleensä jäät selaamaan sitä? (Jos määrä järkyttää, voit laittaa itsellesi rajan somen käyttöön ja esimerkiksi poistaa tarpeettomat ilmoitusäänet, jotka houkuttelevat ottamaan kännykän esiin.)

Jos tarkistat sähköpostisi, käväisetkö samalla parilla muulla täysin töihin liittymättömillä sivuilla? (Jälleen, vedä selkeä raja työajan ja vapaa-ajan välillä. Älä pidä työkoneella turhaan asiaanliittymättömiä välilehtiä auki.)

Kuinka usein ylipäätään tarkistat sähköpostisi? (Mikä on riittävän usein? Vedä raja siihen.)

Onko sinulla tapana viivyttää lenkille tai asioille lähtemistä katsomalla roskasarjoista vielä tämän jäljellä olevan kaksikymmentä minuuttia? (Jos ohjelma oikeasti kiinnostaa, laita se tallennukseen ja katso myöhemmin.)
Ja niin edelleen.

Meillä jokaisella on omat kompastuskohtamme, aikasyöppömme ja heikkoutemme. Vain omia kaavojamme havainnoimalla voimme tulla niistä tietoisiksi ja tehdä toimintaamme muutoksia. 

Älä uhraa yöuniasi

Tehokkaalla ihmisellä on kaksi asiaa: ajanhallintataidot ja energiaa. Vuorokaudessa voi olla vaikka miten paljon tunteja, mutta niillä ei ole mitään merkitystä, jos ei ole energiaa, jota käyttää tehdäkseen noista tunneista hyödyllisiä ja innostavia. Älä siis hanki itsellesi lisätunteja nukkumiseen tarkoitetusta ajasta, ellei kyse ole akuutista poikkeustilanteesta. Levänneellä ihmisellä on huomattavasti paremmat valmiudet selvitä päivästä, ratkaista vastaantulevia ongelmia ja keskittymiskykyä saattaa tehtävät valmiiksi.

Ole tietoinen myös siitä, mikä on oma unentarpeesi ja huolehdi siitä, että se tulee täytetyksi joka päivä. Huomaa myös, että unentarve voi vaihdella vuodenajan, terveydentilan ja elämäntilanteen mukaan. Itse pärjäsin nuorena ihan näppärästi 6-7 tunnin yöunilla, mutta nykyään ideaalini on 8-9 tuntia.

Ymmärrä rytmisi

Lähes koko elämäni olen ollut iltavirkku ja se on ikävä kyllä vaikuttanut tehokkuuteeni. Käytännössä tehokkaimmat työtuntini ovat kuitenkin olleet sekä illalla klo 22-24 ja aamulla klo 9-11. Ongelma olikin usein siinä, että valvoin liian myöhään ehtiäkseni aamutoimien, hevosten ruokkimisen ja koiran ulkoilutuksen jälkeen työpöytäni ääreen klo 9 levänneenä ja riittävästi nukkuneena. Olen ratkaissut asian pyrkimällä tietoisesti siirtämään nukkumaanmenoaikaani aikaisemmaksi ja jättämällä luovan työn tekemisen käsin tai tietokoneella pois ilta-aktiviteeteista, koska niihin jää helposti liian pitkäksi aikaa kiinni. Hiljalleen onnistunutkin.

Toinen kompastuskiveni on iltapäiväväsymys, joka iskee klo 13 aikoihin. Huomaan miten ajatukseni alkavat hidastua ja tuntuu, että tarvitsen kunnon tauon. Jos lounas on vielä venähtänyt tänne saakka ja päätän syödä jotain, on soppa valmis ja väsymys ottaa niskaotteen. Ulkoilu, pihatyöt, raikas ilma ja hevosten kanssa puuhastelu ovat auttaneet omaan väsymykseen paremmin kuin lepääminen.

Jos siis mahdollista, aikatauluta päiväsi, tehtäväsi ja ruokailut sen mukaan  mikä tukee parhaiten omaa luonnollista rytmiäsi. Me emme ole samanlaisia ja siksi on tärkeä tuntea oman mielen ja kehon tarpeet. Joillekin meistä pienet torkut ovat juuri oikea energiatankkausmuoto töiden jälkeen ja toiselle se pilaa koko loppuillan. 

Vältä ylikuormittamista

Kaiken keskiössä on kuitenkin tasapaino. Omaa päiväänsä ei tule ylikuormittaa hurjalla tehtävämäärällä ja tällä tavoin väsyttää itseään, sillä itsensä vetäminen piippuun kostautuu aina seuraavina päivinä. Aikatauluta järkevästi. Aseta itsellesi rohkeasti tavoitteita ja johda itse itseäsi, mutta ole kuitenkin realistinen odotuksissasi. Jos tavoitteesi eivät aina täyty, älä soimaa itseäsi, vaan mieti missä meni vikaan, mitä olisi pitänyt ennakoida tai tehdä toisin.

Nukkuminen ei yksinään ole riittävää lepoa, vaan mieli kaipaa myös hereilläoloaikana rauhoittumista ja ajatusten ohjaamista esimerkiksi pois töiden parista. Tiesitkö, että lyhyiden taukojen pitäminen on työskentelyn kannalta tuottoisampaa kuin pitkät työskentelypätkät? Toisin sanoen tauot tekevät meistä tuottoisia, kunhan meillä on itsekuria pitää ne oikeanmittaisina. Muista myös, että esimerkiksi toimistotyöläisen tauko ei ole somen selaamista saman näyttöpäätteen ääressä kuin työtä tehdessä. Älä ole siis laiska myöskään taukojen suhteen, vaan käy juomassa esimerkiksi vettä, oikaise kroppasi, pyörittele hartioita tai käy pikaisesti happihyppelyllä.

Järjestä myös aikatauluttamatonta aikaa, jolloin voit ihan luvan kanssa löhötä sohvalla ja katsoa hömppäohjelmia, jos siltä tuntuu. Opettele kiittämään itseäsi siitä, että osaat ottaa rennosti yhtä lailla kuin tarttua toimeen silloin, kun on sen aika. Tapaa ystäviä, harrasta liikuntaa, liiku luonnossa kiireettä. Suorittajalle tämäkin on usein opettelun paikka.

Itsetuntemus

Ajankäytönhallintakin vaatii alkuun harjoittelua ja itsetuntemuksen opiskelua. Kysy itseltäsi seuraavia kysymyksiä ennen kuin alat suunnitella ajankäyttöäsi arjessa:

• Mitkä ovat suurimmat aikasyöppöni?
• Millaisissa tilanteissa en ole tehokas?
• Mihin aikaan päivästä olen tehokkaimmillani/vähiten tehokas?
• Nukunko riittävästi ja oikeaan aikaan vuorokaudesta?
• Osaanko pitää taukoja?
• Osaanko rauhoittua ja hiljentää mieleni?
• Osaanko aikatauluttaa oikean määrän tehtäviä työpäivääni?

Rakkaudella
Sari