5 väitettä rakentamisesta (ja miten niistä selviää)

Ei kannata rakentaa. Kaikki menee.

Menee ikä ja terveys, vapaa-aika, parisuhde ja jäljelle jää vain iso asuntolaina.

Sänkyyn kaadutaan iltaisin puolilta öin ja kotona keskustellaan lähinnä riidellen ja silloinkin lattialaatoista. Budjettiylityksistä stressatessa pullistuu viimeinenkin suoni päästä. 

Kuulostaako tutulta? Tämä on aika tyypillinen tapa, jolla omakotitalon rakentamisesta haaveilevia pelotellaan, eikä vähiten itse rakentajien toimesta. Rakentaminen ei ole kaikkia varten ja jos elämäntilanne ei anna periksi rakennusprojektin tuomille haasteille, on soppa aika lailla valmis. Minäkään en voi väittää, etteikö kulunut vuosi olisi tarjoillut roppakaupalla haasteita ja räjähdysalttiita hetkiä. Nyt kun alamme olla oman projektimme kanssa jo voiton puolella, uskallan siitä huolimatta kumota muutaman raksamyytin - ja ehkä vahvistaa pari muuta. 

1. Rakentaminen pilaa parisuhteen

Rakentaminen vie aikaa ja se on automaattisesti pois kaikesta siitä, mitä aiemmin tehtiin vapaa-ajalla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että romantiikka ja hauskuus katoaisivat elämästä. Meidän raksalla nauretaan, jutellaan, lauletaan ja pussaillaan. Onpa siellä tanssittu ja leikitty hippaakin. Tämä kaikki onnistuu vain, jos parisuhteeseen tietoisesti panostaa koko raksaprojektin ajan. Yhteistä vapaa-aikaa voi olla vähemmän, mutta se tulee käyttää sitäkin huolellisemmin. Treffit ja elokuvaillat ovat ehdoton vastapaino rakennusprojektille. 

Ideaali tilanne on se, että molemmat osallistuvat sekä rakentamiseen että kodin hoitamiseen. Sukset voivat mennä helposti ristiin siinä kohtaa, kun parisuhteen osapuolet elävät eriytettyjä elämiä, eikä toisen ongelmiin ole kunnon tartuntapintaa. Rakentaja voi joutua kantamaan kaiken taakan uuden kodin valmistumisesta, kun kotona toinen hukkuu pyykkivuorien alle. Yhteistyössä on voimaa ja raksalla puuhailu on loistava mahdollisuus hitsautua vielä paremmaksi tiimiksi. 

2. Rakentaja on aina aikataulusta jäljessä

Jokainen on varmasti kuullut tarinoita rakentajista, jotka hikihatussa ja väsymyksen kyyneleet poskilla valuen levyttävät, eristävät ja laatoittavat yötä myöden saadakseen hommat aikataulun mukaisesti valmiiksi. Viimeistään muuttopäivää ennen rykäistään sellainen vauhti päälle, että muuton jälkeen voisi nukkua kaksi viikkoa putkeen.

Me emme ole aikataulusta jäljessä, sillä meillä ei ole aikataulua. Virallinen deadline on juhannus, mutta alusta asti on ollut aika lailla selvää, että pääsemme muuttamaan ennen sitä. Me teemme työn itse, joten vastineeksi olemme saaneet vapauden päättää itse aikataulutuksesta. Toki me pohdimme milloin muuttopäivä koittaa ja yritämme arvioida jäljellä olevaa työmäärää ajallisessa mielessä. Siitä huolimatta vastaamme muuttopäivän tiedustelijoille, ettemme tiedä milloin talo on valmis. Paiskimme hommia raksalla niin reipasta tahtia kuin ehdimme ja jaksamme, emmekä saisi taloa yhtään sen nopeammin valmiiksi, vaikka merkkaisimmekin jonkin tavoitepäivämäärän kalenteriin. Stressitasomme saisimme sen sijaan nousemaan sillä konstilla alta aikayksikön. Mistä pääsemmekin seuraavaan aiheeseen...

3. Rakentaja on aina stressaantunut

Rakentajan on tärkeää tuntea omat rajansa ja tietää milloin on aikalisän paikka. Ei ole mitään järkeä rehkiä väkisin rättiväsyneenä illasta toiseen, kun parin päivän levon jälkeen jaksaa taas ihan uudella innolla paiskia töitä. Ja virheitäkin tulee silloin tehtyä vähemmän.

Itselläni jaksaminen menee selvästi kausittain. Välillä olen monta päivää putkeen raksalla kaikkien muiden töiden ohella. Toisinaan voi kulua monta päivää, etten ehdi tai jaksa tontille. En jaksa tuntea kauaa huonoa omaatuntoa, sillä pieni tauko tekee motivaatiolle ihmeitä. Sen sijaan mies ehti kesällä oppia kantapään kautta milloin on aika hidastaa tahtia. Tasapaino työn, huvin ja levon välillä onkin raksajaksamisen salaisuus.


4. Budjetti ylittyy aina ja kaikkialla

Budjetti ylittyy varmasti aina... mutta ei välttämättä kaikkialla! Unelmakotiaan rakentaville iskee helposti ahneus ja halu toteuttaa kaikki kotiin liittyvät unelmat hinnasta viis. Tosiasia on se, että useimmat meistä saavat pankista lainaa vain tietyn summan verran ja sillä hinnalla talo tulisi saattaa valmiiksi asti. Budjettilaskelmat ovat siis aivan ehdoton ohjenuora, jotta kolikot pysyvät edes jollain tavalla hyppysissä ja järki päässä. Niiden avulla on myös mahdollista pihistää ja panostaa tarpeen mukaan. Meidän budjettimme on ylittynyt sekä tarkoituksellisesti ja pakon sanelemana tietyissä osin projektia, mutta vastaavasti olemme saaneet nipistettyä kustannuksia muissa osin.


5. Rakentaminen on ihan kamalaa, tylsää ja täynnä vastoinkäymisiä

Harvassa ovat ne omakotitalon rakentamisesta haaveilevat, joille tärkeintä on matka, eikä se lopussa häämöttävä palkinto; oma talo. Pattingit, naulapyssyt ja suojaputket ovat edelleenkin mielestäni melko tylsiä ja varmasti moni teistäkin voisi tämän allekirjoittaa. Mutta oppiminen ei ole tylsää. Se lisää tietoa, itsevarmuutta ja oma-aloitteisuutta. Oman kädenjäljen ihailu on myös aika riemukasta puuhaa, kun kyse on kokonaisesta talosta.

Rakentaminen on ehdottomasti projekti, jota kannattaa elää päivä ja vaihe kerrallaan, eikä kysellä koko ajan "ollaanko jo perillä". Jos projektia ajattelee joka päivä valtavana kokonaisuutena, tulee työtaakasta nopeasti myös suunnaton. Kannattaa siis suunnitella pitkälle, mutta töitä paiskiessa keskittyä vain käsissä oleviin töihin.

Me olemme edelleen sitä mieltä, että kaikista kiukkuhetkistä huolimatta oman talon rakentaminen on meille edelleen positiivinen kokemus. Toivomme, että se säilyy sellaisena myös talon valmistumiseen saakka.

Millaisia ennakkoluuloja tai kokemuksia sinulla on rakentamisesta?

Onko oman talon rakentaminen haave vai painajainen?

Rakkaudella,
Sari

Arjen pieniä iloja {Mikroelämyshaaste}

Paljastus: Tämä kuva on lavastettu!

Rakastan Instagramia, Pinterestiä ja erilaisia Facebook-ryhmiä. Visuaalisena ihmisenä tällaisissa palveluissa jaettavien kauniiden kuvien katselu on parhaimmillaan nautinnollista, inspiroivaa ja ihastuttavaa. Kolikolla on kuitenkin aina kääntöpuolensa. Upeiden ja usein myös enemmän tai vähemmän lavastettujen kuvien selaaminen saattaa saada oman elämämme tuntumaan harmaalta ja vähemmän hohdokkaalta.

Olen aivan varma, että suurin osa bloggaajista harrastaa kuvien lavastamista tai asettelua. Sehän on suorastaan välttämätöntä kauniiden kuvian aikaansaamiseksi. Ei esimerkiksi meidän pienessä vuokrakämpässä ole oikeasti tilaa kuvassa näkyvälle omppuasetelmalle. Omenat olivat vain niin herkun näköisiä, että inspiroiduin kuvaamaan niitä. Näin ne tuottavat minulle vieläkin iloa kuvamuodossa, vaikka itse omenat ovat jo aikaa sitten päätyneet parempiin suihin. Ehkä niistä on iloa sinullekin?

Minulle (ja varmasti monelle muullekin) valokuvaaminen ja estetiikka on harrastus, jolloin blogista ja esimerkiksi Instagramista tulee kanvas, jolle voi maalata kauniita asioita. Kuvien ei ole tarkoituskaan kuvata koko totuutta ja jokaista elämäni aspektia, vaan esitellä niitä asioita, jotka juuri minua inspiroivat omassa arjessani. Tämä on juuri se ero, joka muiden kuvia selatessa tulee muistaa. 

Elämme nykyään kovin elämyshakuisessa maailmassa, jonka perusolettamus tuntuu olevan se, että kaikki suuri on hienoa ja jotain mitä kohti tulisi automaattisesti pyrkiä. Suuria tunteita, merkkikorkokenkiä, hohtavia luksusasuntoja ja kalliita kaukomatkoja. Selkäytimessä saakka tuntuvat elämykset ja ihastuksen tunne ovat makea mauste, mutta niistä ei saa tulla elämän painopiste. Me kun elämme joka päivä - myös niiden odotettujen lomamatkojen, asuntokauppojen ja juhlien välissä. Minä olen varma, että elämyksellisiä hetkiä voi löytää myös ihan tavallisena maanantai-iltana villasukat jalassa. Nimittäin sellaisia mikroelämyksiä. Entäpä jos näihin arjen ihaniin pieniin iloihin keskittyisi vähän enemmän? Voisiko arjesta ylipäätään tulla hitusen verran hohdokkaampaa, elävämpää ja rikkaampaa? Arkihan on parhaimmillaan sellaista, ettei siitä tarvitse lomaa.

Millaisia mikroelämykset sitten voisivat olla? Varmasti jokaisen kohdalla erilaisia, mutta niihin liittyy ehdottomasti aina hyvä fiilis. Ja sitähän voi löytää vaikka mistä. Tässä omat mikroelämykseni, joista olen päässyt nauttimaan viime aikoina.

Puhtaat lakanat

En tiedä uinuttaako mikään yhtä hyvin uneen kuin pesusta tulleet sopivasti kahisevat pesunkankeat lakanat. Nukun uusissa lakanoissa niin hyvin, että näkemäni unetkin ovat rauhallisempia. Jopa mielikuvitukseni siis nukahtaa. Tällaiset ihanat totaaliset lepohetket ovat erittäin tärkeitä myös arjen rullaamisen kannalta. Hyvin nukkunut ja virkeä ihminen nyt vain saa enemmän irti jokapäiväisestä elämästä. Olisiko aika vaihtaa lakanat?

Pakkaspäivä

Jalkojen alla nariseva lumi ja kuura, joka on kuorruttanut kaiken ympärillään valkoisella sokerilla. Tällaisissa talvipäivissä on taikaa ja parhaiten niistä pääsee nauttimaan metsässä. Illalla katse kannattaa suunnata taivaalle, jossa usein pakkasyönä sinulle tuikkii koko maailmankaikkeus.

Muistiinpanot

Hetki aikaa itselle, kynälle ja paperille. Paperille kirjata ylös arjen mainioimmat muistot ja toisaalta valuttaa myös murheet mieltä painamasta. Uskon vahvasti siihen, että viikosta tulee parempi, jos sen sellaiseksi itselleen piirtää. Lisää bullet journal -harrastuksesta voit lukea tästä postauksesta.


Arkipäivän rohkeus

Rajojaan voi ja on syytä koetella ihan joka päivä. Benjihyppyä tai koskenlaskua ei kuitenkaan tarvitse  viikoittain harrastaa, jos osaa löytää haasteita lähempääkin. Kaltaiseni korkeanpaikankammoinen voi vaikkapa rakennustyömaan telineillä kiipeämisestä saada hyvän fiiliksen ja ripauksen lisää itseluottamusta. Minä osaan ja minä pystyn!


Halaus

Olen saanut viime aikoina ihan hirmuisesti halauksia. Aviomiehen haliminen on aina yhtä ihanaa vielä vuosienkin yhdessäolon jälkeen. Erityisen ihanaa on myös ystävien halaaminen. Siitä saa aina lämpöä ja ihan omanlaistaan energiaa. Kun seuraavan kerran halaat, halaa ajatuksella, lämmöllä ja rakkaudella.

HAASTE

Hyvä täytyy aina laittaa kiertämään, joten nyt on sinun vuorosi. Mitkä ovat sinun ihanimmat, tärkeimmät tai tunnerikkaimmat viisi arkipäivän mikroelämystä, joista tulee ihan tavallisenakin päivänä hyvä fiilis? Katsotko kissavideoita vai käveletkö töistä kotiin maisemareittiä? Jaetaan yhdessä mikroelämyksiä ja avataan silmät ihanalle arjelle!

Rakkaudella,

Sari

Hyviä neuvoja vailla

Raksa-aiheisilla postauksilla jatketaan ja tällä kertaa olisin ihan oikeita neuvoja vailla. Meille on tulossa kolme kappaletta vanhoja väliovia karmineen. Suosimme kodissamme kierrättämistä ja aitoa puuta, joten tuntui luonnolliselta hankkia ovet kierrätettyinä, kun sellainen oli mahdollista ja pääsimme samalla tukemaan paikallisen yrittäjän toimintaa. Meillä kävi vielä niin mainio tuuri, että löysimme samanlaiset ovet vessaan ja kodinhoitohuoneeseen, jolloin eteisen ilme säilyy ehjänä. Ovissa on muitakin hyviä puolia, sillä ne ovat jämäköitä ja varsinaisia käsityötaituruuden näytteitä lohenpyrstöliitoksineen. Oikeita ovikaunottaria. 

Mutta... Sitten päästään siihen purtavaan pähkinään. Kaikki ovet ovat valkoisia, mutta luonnollisesti ajan saatossa ne ovat ottaneet osumaa, värjäytyneet ja naarmuuntuneet. Mitä ihmettä niille siis tekisi? Hiodaanko paljaalle puulle ja käsitellään värittömästi? Vai maalataanko valkoiseksi uudelleen vai peräti tummanharmaaksi? Vai annetaanko olla näin?

Omasta mielestäni nämä ovet kaipaavat kasvojenkohotusta, mutta tavasta en ole varma. Lisäksi ovien hiominen on todella rasittavaa hommaa, enkä pihiydessäni halua viedä niitä ammattilaisen käsittelyynkään. Mikä siis neuvoksi? Mielipiteitä otetaan vastaan. Mies tuossa jo uhkailee, ettei mene enää kovin kauaa, kun ovet pitäisi saada paikoilleen. Päätöksiä ja toimintaa täytyisi siis saada aikaiseksi rivakkaan tahtiin.

Loppuun vielä iloinen uutinen. Villi Varpunen on päässyt mukaan Åblogien mahtavaan joukkoon, kuten sivupalkista ehkä olet jo huomannut. Jännää, hienoa ja ihan huippua! Seuraathan sinä jo Åblogeja Facebookissa?

Rakkaudella,

Sari

Taloprojekti marraskuussa

Marraskuu on vasta puolessa välissä, mutta taloprojektin kanssa on otettu jo monta isoa harppausta eteenpäin. Nyt olemme jo siinä vaiheessa, että valintamme koskevat näkyviä ratkaisuja valmiissa talossa. Olemme viettäneet tunteja pohtien laatikostoja, pesualtaita ja jääkaappipakastimia. Ja jos budjetti on jossain kohtaa natissut liitoksissaan, on se myös onnistuttu toisessa paikassa reilusti alittamaan.

Kiinteät kalusteemme suunnitteli meille mahtava Mirja Raision Kvikistä. Olin etukäteen vähän murehtinut keittiön ja kodinhoitohuoneen kalusteiden suunnittelua, sillä joissain keittiömyymälöissä ei oltu edes tultu tarjoamaan apua, kun olimme katsastamassa mallistovalikoimaa. Pelko osoittautui turhaksi, sillä ammatti-ihminen osasi ottaa huomioon paitsi meidän visiomme myös sellaisia yksityiskohtia, joita itse emme olisi osanneet edes miettiä, kuten tasojen korkeuksia ja kodinkoneiden visuaalista rytmitystä. Luottamusta herättävää on myös se, että ammattilainen uskaltaa kyseenalaistaa asiakkaan ideoita ja tarjota järkevämpiä ratkaisuja tilalle.

Millaisia kiinteitä kalusteita meille sitten tulee? Keittiöstämme tulee musta ja kodinhoitohuoneesta valkoinen. Täytyyhän elämässä jokin tasapaino olla. Olen myös todella innoissani eteisen säilytysjärjestelmästä ja wc:n kalusteisiinkin löytyi sopivan siro ja jännä ratkaisu.

Myös raksalla otettiin viikonloppuna upea harppaus eteenpäin, kun ikkunat asennettiin. Kyllä ikkunat vain viimeistelevät talon ilmeen ja olenkin rakastunut taloomme nyt vielä tuplasti kovemmin. Löydän itseni monta kertaa päivässä ihailemasta kuvaa talostamme ja yritän hölmönä sisäistää, että katselen juuri meidän omaa taloamme. Visiomme pienestä, jykevästä, mutta herttaisesta talosta on viimeistään nyt rakentunut todeksi.

Ikkunoiden lisäksi myös ovet ovat saapuneet ja herättäneet suurta ihastusta. Kuvassa kodinhoitohuoneen ovi asennettuna. Pääovesta kuljetaan vielä pitkään rakennustarvikkeiden kanssa, joten se asennetaan ihan lopuksi. Kodinhoitohuoneen ovesta saa kuitenkin osviittaa siitä, millainen pääovesta tulee. Tuvanpunainen ja hieman koristeellisempi peiliovi.

Jos alkusyksyn aikaan lähestyvä marraskuu tuntui masentavalta, pimeältä ja ahdistavalta, on nyt toinen ääni kellossa. Nämä edistysaskeleet lämmittävät mieltä niin paljon, etten ole ehtinyt kaivata edes kirkasvalolamppua. Mieli on juuri nyt riittävän valoisa muutenkin. 

Rakkaudella,
Sari

Taru kukkaron herrasta - 6 vinkkiä arjen budjetointiin

Viimeisen puolentoistavuoden aikana olen löytänyt itsestäni järjestelmällisen puolen, jonka seurauksena esimerkiksi komeroiden sisältö ja shoppailutavat ovat menneet uusiksi. Vaikka arjenhallintatapani ovat muuttuneet kovin ja minusta tuntuu, että langat ovat enemmän käsissäni, on yksi osa-alue, jonne järjestelmällisyyttä on ollut vaikea hivuttaa. En ole himoshoppaaja ja säästän ahkerasti, mutta silti oman talouden hallintani on ollut ehkä hieman... noh, fiilispohjaista ja vähemmän suunnitelmallista. Auts. Onpa noloa myöntää.

Tähän tuli muutos alkusyksystä, kun aloin käyttää bullet journalia. Aluksi erilaiset rahankäyttöä, laskuja ja ostoksia seuraavat trackerit vaikuttivat tylsiltä, mutta ääni muuttui kellossa, kun aloin itse pohtia minne rahani oikein mahtavat mennä. Laskettuani kuukauden pakolliset kulut yhteen, jäi summa melko kauas siitä, mitä tilille kuukausittain rapsahtaa. Jonnekin tuo luvuista jäävä erotus kyllä aina katoaa, sillä monelle ihmiselle tyypilliseen tapaan ennen palkkapäivää kukkaron pohjalla ei enää montaa kymppiä kilise. Myös tähän asiaan halusin muutoksen. En shoppaile vaatteita, enkä edes juuri sisustustuotteita, joten rahojen oli pakko valua ruokamarketteihin ja ulkona syömiseen. Siis useampi satanen kuukaudessa ruokaan pelkästään minun kukkarostani! Voisin vannoa, että mieheltä kuluu ainakin tuo sama määrä rahaa vastaaviin kohteisiin.

Googlettelin nopeasti erikokoisten talouksien ruokakuluja ja olin pudota tuolilta, kun tajusin meidän kahden aikuisen kuluttavan ruokaan saman verran rahaa kuin viisihenkinen lapsiperhe. Tässä kohtaa iski melkoinen kulutushäpeä. Onneksi tiesin heti, mitä tekisin asialle.

Alkujärkytyksestä selvittyäni aloin rakentaa budjettia ja suunnitella paremmin ruokaostoksia. Tulimme nopeasti siihen tulokseen, että me molemmat nostamme käteistä tietyn summan jokaisen viikon alussa ja tuolla summalla (meidän kohdallamme 50 e) ostamme sen viikon ruokatarvikkeet ja muut päivittäisostokset. Käteinen on helppo, sillä sitä on konkreettisesti tietty määrä ja yhdessä ostoksilla käydessä voimme myös heittää rahat yhteen ostaessamme isomman satsin ruokaa. Ensimmäiset kokemukset ovat olleet innostavia. Viidelläkympillä pärjäsi mainiosti, kun ruokaostokset tuli mietittyä etukäteen. Ratkaisulla oli myös muita positiivisia sivuvaikuksia. Olemme syöneet enemmän kotiruokaa ja tehneet isomman satsin samaa ruokaa parille päivälle. Ruokaa menee näin myös vähemmän hukkaan. Myös kaupassakäynnit ovat vähentyneet, eikä ylimääräisiä hutiostoksia tule tehtyä, sillä ostokset ovat suunniteltu kattamaan useamman päivän tarpeet. Entäs ne ravintollassa käymiset? No, käymme edelleen syömässä ulkona, mutta yhä useammin treffi-illaksi kelpaa itse tehdyt tortillat ja leffa kotosalla.

Onko budjetointi sitten tylsää? Ei todellakaan! Odotan innolla palkkapäivää nykyään myös sen vuoksi, että saan tehdä uuden kuukausilaskelman bullet journaliini (lue lisää täällä). Kuvista näet, että merkkaan ylös niin budjetoidut kuin toteutuneet summat. Olin esimerkiksi ensimmäiselle kuukaudelle budjetoinut lemmikkimarsujen tarvikkeisiin 50 euroa, mutta eihän se riittänyt millään. Voit siis aluksi löytää arjestasi yllättäviäkin rahareikiä. Budjetti ei saa koskaan olla tiukka ja viimeiseen euroon venytetty. Aina tulee vastaan yllättäviä ostoksia ja hauskoja menoja. Juuri näille menoille budjetoin aina erikseen sopivan summan. Olen varmasti onnellisempi viettämässä iltaa kavereiden kanssa ulkona kuin istumassa säästöpossun päällä. Käytän mieluummin hauskanpitoon ja ostoksiin budjetoitua erillistä summaa kuin lipsun liian tiukasta budjetista. Tämä kaikki kuitenkin vaatii itsetuntemusta, joten alkuun kannattaa ottaa napakka ote omasta rahankäytöstä.

Miltä kuulostaa? Tässä vielä lopuksi muutamia vinkkejä, jotka olen itse tämän kokemuksen myötä kokenut hyödyllisiksi.


6 vinkkiä budjetointiin

Peruskaava
Laske ja tarkista tiliotteesta ja laskuistasi joka kuukausi toistuvat kulut. Näin luot kuukausibudjetillesi pohjan, johon lisäät sitten kuukausittain vaihtelevat tiedot. Tästä syntyy sinun oma peruskaavasi. Omassa bullet journalissani jokainen kuukausibudjetti säilyy tallessa ja voit palata niihin tarvittaessa uudelleen.

Ennakointi
Käsi ylös kuinka monen kukkaro kokee ikävinä iskuina odottamattomat yllätykset, kuten synttärilahjojen ja autohuoltojen maksut. Oikeastihan nämä kulut eivät ole yllätyksiä, sillä kummilapsen synttärit ja auton vuosihuollot saapuvat joka vuosi samaan aikaan. Merkkaa ylös kaikkien vuosittaisten isompien menoerien ajankohdat ja lisää ne sitten oikeaan kuukausibudjettiin. Näin voit jo kuun alussa suunnitella millaisia summia kuluu muuhun kuin peruselämiseen.

Rajoitukset ovat vapautta
Monet kokevat budjetoinnin aluksi rajoittavana. On ikävää olla kasvokkain omien kulutustottumusten kanssa ja vielä ikävämpää on aluksi rajoittaa omaa kulutustaan. Paljon hauskempaa olisi aina vain ostaa sitä mitä haluaa juuri silloin kun tekee mieli. Budjetointi ei kuitenkaan tarkoita oman vapauden rajoittamista. Tärkein budjettiin ja menojen ennakointiin liittyvä vaikutus on stressin väheneminen. Tiedät konkreettisesti minkä verran rahaa menee laskuihin ja voit hoitaa ne samantien pois alta, sillä rahat on jo valmiiksi niitä varten budjetoitu. Pienen harjoituksen myötä huomaat, että tilillä on rahaa myös juuri ennen palkkapäivää ja yllättävät kulut eivät venettä juuri keikuta. Jo se itsessään on vapautta.

Puskurirahasto
Moni käyttää isompiin ostoksiin luottokorttia ja laskua maksetaan sitten pikkuhiljaa pois. Säästössä ei välttämättä ole juuri mitään, vaikka pahan päivän varalle tulisi aina olla parin kuukauden tulojen verran rahaa. Budjetoi siis aina myös rahaa säästöön ja siirrä ne erilliselle tilille heti palkkapäivänä. Isoin virhe on tehdä katteeton lupaus laittaa säästöön rahaa "sen verran kuin sitä jää sitten kuun lopussa yli". Puskurirahasto estää putoamasta tyhjän päälle silloin, jos elämä tarjoaa ikäviä yllätyksiä.

Älä unohda laatua
Ruokaostoksilla kannattaa pysyä tarkkana, sillä pelkkiä hintoja tuijotellessa voi helposti tehdä ruokavaliostaan hyvin epäterveellisen. Suosi mahdollisuuksien mukaan kotiruokaa, isompia satseja ja tuoreita elintarvikkeita. Olethan kuullut myös REKOsta?

Älä unohda hauskuutta
Budjetointi voi olla myös hauskaa ja kivaa. Koristele ja tee budjetistasi juuri sinun näköisesi! Kun budjetin tekeminen tuottaa sinulle iloa, siitä tulee mukava osa arkea.

+Ekstavinkki: Kilpailuta!
Tein uuden sopimuksen kännykkääni ja sain itselleni paremmin sopivan sopparin puolet halvemmalla kuin vanhan! Olin kovin tyytyväinen, enkä vähiten siksi, että näin heti mielessäni miten saisin viilata kännykkää varten budjetoitua summaa pienemmäksi. Mieti millaisia kuluja sinulla on kuukausittain ja olisiko aika päivittää niitä.

Tsemppiä oman talouden hallintaan!

Rakkaudella,

Sari

Jotain ihanaa ja turkoosia

Joskus kohdalle sattuu jotain ihanaa ja niin täydellisen erityistä, ettei sellaista oikein ollut osannut toivoakaan. Mutta kun sen näkee, ei ole epäilystäkään siitä, etteikö tässä olisi Se Oikea. Sama pätee niin elämänkumppaneihin kuin aivan erityisiin huonekaluihin.

Meillä ei ole ollut etsinnässä sohvapöytä, mutta sattuman johdattelemana sellainen on nyt meille hankittu. Kaikki lähti oikeastaan siitä, että viime keväänä ostamamme ihana punainen talonpoikaispöytä ei nyt sitten mahdukaan wc:n allaskaapiksi, kuten olimme suunnitelleet. Harmitus ei ollut kovin suuri, sillä parissa minuutissa olin keksinyt pöydälle kakkosroolin. Voisin laittaa silmät kiinni ja antaa lyhentää sen jalat, jolloin siitä voisi tulla sohvapöytä. Se olisi kuitenkin tarkoittanut kivan punaisen maalipinnan poistamista, sillä punainen pöytä olohuoneessa ei sovi ollenkaan meidän suunnitelmiin. Talonpoikainen sohvapöytä sen sijaan tuntui oikein hauskalta ja sopivalta idealta, sillä ruokapöytä tulee olemaan uudempaa tuotantoa. (Sekin tosin kierrätyspuusta.) Päätin siis pitää silmäni auki sopivan hintaisen talonpoikaispöydän varalta.

Pari päivää sitten etsin Torista ihan muuta kuin pöytää, kun listaa selaillessani silmiini osui jotain ihanan rosopintaista... ja turkoosia! Ja vieläpä hyvään hintaan! Pikainen viestittely miehelle ja pöytä varaukseen. Tänään kävimme noutamassa löytöni. Upeassa alkuperäisessä maalissa olevan täyspuisen pöytävanhuksen. Edelleen yhtä tukeva kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin turkoosi maalikin peitti pinnan paremmin. Pöydän kansi on kovin kulunut ja naarmuinen, mutta viehättävällä tavalla aikaa nähnyt. Ja se väri!

Enpä olisi uskonut vielä pari vuotta sitten, että uudesta kodista tulee löytymään näin värikkäitä huonekaluja. Niistä saa kuitenkin ihanaa energiaa ja ne toimivat hyvänä väriterapiana. Kuluneessa turkoosissa on ripaus seikkailua, kaukomaita ja kirkasvetisiä laguuneja. Väreistä saan ihan valtavasti inspiraatiota ja juuri tällaisilla innoittavilla huonekaluilla haluan kotiani maustaa. 

Onko sinulla kodissasi energiavärejä?

Inspiroivaa uutta viikkoa toivottaen,

Sari

Mikä on bullet journal? {Arki järjestykseen sivu kerrallaan}

Viikkoaukeama

Bullet journal eli bujo, joko olet kuullut siitä? Jos kaipaat hieman järjestystä arkeesi, on tässä loistava tapa rentoutua vaikka nyt viikonloppuna ja viettää tuottavaa minä-aikaa.

Itse hurahdin kalenteriharrastukseen kesällä ensin kalenterikansien ja -pohjien myötä, mutta pian aiheeseen tutustuttuani vaihtui kalenteriksi laadukas Leuchtturm 1917 -muistikirja, josta tein itselleni bullet journalin. Mikä bullet journal sitten oikein on?

Bullet journal on kalenteri, planneri, päiväkirja, muistilista ja taideteos. Tai mitä hyvänsä näistä sen haluat olevan. Bullet journalissa parasta on sen tarjoama vapaus, sillä luot itse omat kalenterisivusi, viikko- ja kuukausiaukeamasi ja tehtävälistasi haluamallasi tyylillä bullet journalin sivuille. Osa käyttäjistä suosii minimalistista tyyliä; pelkkä muistikirja ja hyvä kynä riittävät. Toisille (kuten minulle) kyse on myös tietyllä tapaa art journalista, sillä koristelen sivuja usein runsaasti. Koristelu voikin olla aivan yhtä tärkeää kuin kirjoitettu sisältö. Koristeluun sopivat niin tarrat, vesivärit kuin washiteipit. Mistä vain pidät! Toiset saattavat myös käyttää valmiita pohjia tai sivuja, joita lisäävät bullet journaliinsa. Bullet journalin oleellisin tehtävä on kuitenkin sen käytännöllisyys, sillä sen on tarkoitus auttaa sinua hallitsemaan, organisoimaan, seuraamaan ja tallentamaan arkeasi niillä tavoilla, jotka sopivat juuri sinulle.

Mitä bullet journalin sivuille sitten voi laittaa?

Viikko- ja kuukausiaukeamat
Viikko- ja kuukausiaukeamat ovat bullet journalin ydin. Ne voi muotoilla haluamallaan tavalla ja erilaisia pohjia on varmasti yhtä monia kuin bullet journalin harrastajia. Oman suosikkinsa löytää kokeilemalla ja testailemalla. Itse myös vaihtelen aukeamien tyyliä sen mukaan millainen viikko minulle on tulossa ja mille tarvitsen eniten tilaa.

Päiväkirjasivut
Mikään ei estä yhdistämästä päiväkirjaa ja bullet journalia. Näin voit säilöä myös muistoja ja ajatuksia muistikirjan sivuille.

Tehtävälistat
Tehtävälistat voivat olla viikko-, kuukausi- tai jopa vuosikohtaisia. Omia tehtävälistoja voi tehdä vaikkapa siivoustöistä tai haasteista.

Trackerit 
Trackereillä voi seurata ja pitää kirjaa mistä tahansa. Kyseessä voi olla säästökohde, vauvan painonkehitys, omat mielialat, liikunta, terveydentila (kuten päänsäryt), opintojen eteneminen tai vaikkapa sää.

Index
Sisällysluettelo on todella kätevä parisataasivuisessa muistikirjassa. Laadukkaimmilla merkeillä sisällysluettelo löytyy valmiiksi alkusivuilta.

Key
Monet käyttävät bullet journalinsa alkusivulla avainta (key), jolla määritellään omien merkintöjen luonne. Erilaiset merkinnät toimivat koodina esimerkiksi tehtävälle, tapaamiselle tai niiden peruuntumiselle.

Some
Erityisesti yrittäjille ja bloggaajille suosittelen sosiaalisen median käytön suunnittelua. Postauksen ja päivitykset voi merkata ylös esimerkiksi viikon tai jopa kuukauden etukäteen. Trackerillä voi seurata omaa aktiivisuuttaan sosiaalisen median eri kanavissa.

Oma talous
Bullet journal on loistava tapa pitää oman taloudet langat käsissä. Tästä kerron erillisessä postauksessa lisää

Listat
Listoja voi tehdä mistä tahansa, kuten lukemistaan kirjoista, suosikkielokuvista tai lähipiirin syntymäpäivistä. Nämä ovat hauskoja lisäyksiä bullet journalin sivuille ja niiden avulla tutustuu itseensä hieman paremmin.

Välilehdet
Välilehtiä voivat olla esimerkiksi kuukausien aloitussivut. Niillä ei välttämättä ole erityistä toiminnallista tehtävää, mutta ne jaksottavat mukavasti bullet journalin sivuja.

Säästötracker

Tärkeintä bullet journalia käyttäessa on kuitenkin se, että sinun bullet journalisi on sinua varten ja se saa olla juuri sellainen kuin sinä haluat sen olevan. Onnistuneinta bullet journalin käyttö on silloin, kun se auttaa pitämään arjen hyvin rullaavana, helpottaa muistamaan asioita ja tarjoaa omaa aikaa suunnittelun parissa. Bullet journalista ei kuulu stressata, eikä sen kuulu aiheuttaa lisäpaineita arkeen. Itseltäni on jäänyt joskus kokonaisia viikkoaukeamia käyttämättä, mutta mitäpä tuosta!

Liity kalenteriaddiktien joukkoon ja inspiroidu Facebook-ryhmissä ja Instagramissa. Itse postaiselen enemmän kalenteriharrastuksesta Design Sarandia -blogissa.
Alla linkkejä Facebook-sivuille:
Design Sarandia 
Planner Lovers Finland
Kalenterimania
Bullet Journal Junkies

Rakkaudella,

Sari

Meidän takka

 Rakennusprojekti on siinä vaiheessa, että tajusin voivani esitellä teille jo konkreettisia sisustusratkaisuja, kuten viime viikolla tilatun takan ja puuhellan. Viime helmikuussa kävimme ensimmäisen kerran fiilistelemässä takkavaihtoehtoja ja jo silloin iskimme silmämme Conturan uuteen i51 -malliin. Kyseessä on kevyttakka, joka on varustettu laadukkaalla palamistekniikalla ja minimalistisella kuorella. Takassa ihastuttivat myös suuret lasit kolmella sivulla ja pehmeästi liukuva nostettava luukku. Takkatuli näkyy ihanasti sekä keittiöön että olohuoneeseen ja toimii siten tärkeänä tunnelmanluojana.

Vielä helmikuussa emme uskaltaneet takkaa tilata, sillä epäilimme loppuun saakka sopisiko takka kokonsa puolesta olohuoneeseemme. Pelkäsimme sen olevan liian massiivinen ja niinpä odotimme huonetilojen valmistumista, jotta pääsisimme tekemään ratkaisun livenä, emmekä pohjapiirustusten perusteella. Pari viikkoa sitten mittailimme takkaa paikalleen ja sehän on juuri sopivan kokoinen. Melkein vuoden piti siis asiaa makustella ennen kuin totesimme, ettemme löydä mitään toista yhtä hyvin meille sopivaa vaihtoehtoa. Myös värivalinnasta pidimme kiinni. Takastamme tulee mustan teräksen värinen ja se sopii mielestäni kauniisti yhteen vähän rosoisemman sisustustyylin ja lämpimien värisävyjen kanssa. Selkeälinjaisuus ja musta väri taas kumartavat tulevan keittiön suuntaan, mikä on tärkeää avoimessa pohjaratkaisussa.

Olisin mieluusti valinnut kotiimme varaavan takan, mutta näin uudessa, hyvin eristetyssä ja pienineliöisessä talossa se ei tuntunut järkevältä. Samassa tilassa on vielä puuhellakin, joten päädyimme valitsemaan kevyemmän takkaversion. Näillä kahdella pidämme tuvan lämpimänä ja vatsat kylläisinä, vaikka sähköt pariksi päiväksi menisivätkin. Selkeälinjaisuudessaan Contura i51 taitaa kuitenkin muistuttaa etäisesti muurattua takkaa ja hyvä niin. Jalalliset kevyttakat kun eivät mitenkään istuneet tilaan, vaikka sellaistakin yritimme vaihtoehtona pyöritellä.

Kuvat Contura 

Takkatoimitusta saa vielä odotella samoin kuin liekeissä raksahtelevia halkoja ja  iltoja takkatulen ääressä. Siihen saakka meillä fiilistellään näitä kuvia.

Rakkaudella,

Sari