Muurari, kaivinkone ja yölliset taidehetket - Kolmen kohdan haaste

Mallorca

Minäkin päätin tarttua blogeissa kiertävään hauskaan kolmen kohdan haasteeseen, johon törmäsin ensimmäiseksi Talosanomissa. Tässä siis raapaisu pintaa syvemmälle minun elämääni. 

3 asiaa, joista pidän

• Ahkerat aamut - On ihan parasta, jos kello on vasta puolessa päivässä ja siihen mennessä on saanut aikaiseksi jo vaikka mitä. 
• Road tripit asuntoautolla - Olemme monena kesänä lainanneet asuntoautoa ja körötelleet ympäri kaunista Suomenmaata. Loputtomana jatkuva tie, metsien keskeltä pilkahtelevat järvet ja vieraat maisemat yhdistettynä aikatauluttomuuteen luovat matkalaisille vapauden tunteen, jota nykyään saa harvoin kokea. 
• Söpöt eläimet - Videot pulikoivista ankanpoikasista, jalkakäytävällä tepasteleva pikkuinen terrieri tai porkkanapalan perään kiljuva marsu. En voi ohittaa mitään näistä ihastelematta ja lässyttämättä. 

3 asiaa, joista en pidä

• Kuntosalit - En ole koskaan pitänyt kuntosaleista (paitsi jalkaprässistä!). Raudan pumppaaminen peilin edessä ei niin ole mun juttu. 
• Lumettomat talvet - Tarvitseeko sanoa muuta? Kaiken nielevä pimeys, märät sukat ja kosteana kiiltävä asfaltti. Hyi yök. 
• Huonokäytöksiset ihmiset - Jos sinulla ei ole mitään hyvää sanottavaa, älä sano mitään. Mielipiteitä saa ja pitää olla, mutta käytöstapoja ei pidä unohtaa. Tämä sama taitaa olla aika monella.

3 asiaa, joita tein viikonloppuna

• Muurasin tallin valesokkelin - Ekaa kertaa elämässäni harjoittelin muuraamista ja päräytin kerralla valesokkelin talliin. Aika hyvä siitä tuli ja homma oli yhtä koukuttavaa kuin piirtäminen. Olen aika ylpeä itsestäni. 
• Kokeilin syyskylvöä - Jos homma toimii, on meillä ekat Kotokunnaan porkkanat ruokapöydässä jo hyvissä ajoin ensi kesänä. 
• Vietin leffaillan miehen kanssa - Olen nykyään aika nirso leffojen suhteen. Lopulta vuokrattiin The Hateful Eight.

3 asiaa, jotka osaan

• Piirtää, askarrella ja muutenkin luoda käsilläni - Rakastan taidetta ja käsityötä. Se on erottamaton osa arkeani ja myös se kuka olen.
• Järjestää yllätyksiä - Paras on ensimmäisen hääpäivän yllärimatka Tallinnaan.
• Ajaa kaivinkonetta

3 asiaa, joita en osaa

• Mennä aikaisin nukkumaan - Iltavuorojen tekeminen ei sovi iltakukkujalle ja lisäksi luovan työn kannalta inspiroivimmat hetket päivästä ovat minulle aamulla ja myöhään illalla. Haaveilen aamuvirkun elämästä silti edelleen. 
• Meikata kunnolla - Meikkaan melko vähän, enkä ole koskaan oppinut tekemään kaunista smokey eyes lookkia tai käyttämään primereita. 
• Kokata - Minulla on muutamia luottoreseptejä, mutta mikään taitava kotikokki en ole.

3 asiaa, jotka haluaisin oppia

• Elämään säästeliäämmin - Tämä projekti on työn alla.
• Viljelemään itse oman ruokani - En ole kovin taitava viherpeukalo, mutta toivon maallemuuton ja viljelymahdollisuuksien auttavan asiaa.
• Ratsastamaan ja käsittelemään hevosia paremmin - Hevosihmisenä ei ole koskaan valmis tai täysin oppinut. Jokainen hevonen opettaa aina uutta. Eläimet ylipäätään ovat peilejä, joista meidän tulisi ottaa enemmän opiksi. 

3 asiaa, jotka pitäisi tehdä

• Suunnitella keittiö ja kodinhoitohuone - Ensimmäinen keittiökonsultaatio oli eilen ja ensi viikolla palataan pöydän ääreen.
• Muurata kasvihuoneen sokkeli - Mahdankohan ehtiä enää tänä vuonna?
• Lisätä tuotteita puotiin - Uutta kivaa tulossa ja minä olen taas täpinöissä.

3 asiaa, joista stressaan

• Kiireestä - Oikea klassikko. Vaan mistäpä niitä lisätunteja vuorokauteen saisi?
• Vähäisestä liikunnasta - Raksalla tulee onneksi sekä ulkoiltua että puuhailtua, mutta varsinainen liikunta jää kyllä vähälle. 
• Rakennusbudjetista - Olen aika pihi rakentaja ja unelmoin budjetin alittamisesta. Aina saa yrittää. 

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan

• Piirtäminen - Kuulokkeet korville ja paperipinkka pöydälle. Mies voi nukkua vieressä sängyssä, mutta minä olen uppoutunut omaan maailmaani. 
• Retket luonnossa miehen kanssa - Luontoa on ihana ihailla, mutta parasta se on jonkun toisen kanssa. 
• Ystävien seura - Nauru pidentää ikää. 

3 asiaa, joista puhun usein

• Design Sarandiasta - Oma yritys on inspiraationi lähde ja myös väylä purkaa inspiraatiota. 
• Talosta - Rakennusprojekti on ymmärrettävästi juuri nyt mielessä jatkuvasti. 
• Hevosista - Upea ja aina yhtä kiehtova eläin, johon en kyllästy varmasti koskaan. 

3 asiaa, jotka puen mielelläni päälleni

• Villasukat - Mieluiten Samin mummin neulomat. Tallilla käytän talvisin superpitkiä melkein polviin ulottuvia villasukkia. 
• Collegehousut - Farkut ja sukkahousut lentävät nurkkaan heti, kun ulko-ovi on sulkeutunut selkäni takana. Rennot vaatteet ovat vapaa-ajalla ihan ykköset.
• Arkimekko - Mekot tekevät arjesta hiukan hehkeämmän, varsinkin syksyisin. Suosikkini juuri nyt on simppeli hihallinen harmaa mekko, jonka asustan keltaisella. 

3 asiaa, joita en pue mielelläni päälleni

• Ohuet sukkahousut 
• Liian korkeat korkkarit - En tykkää yhtään siitä, että kengät estävät minua esimerkiksi juoksemasta. Ja korkeilla koroilla minä en tosiaan osaa juosta. 
• Sadetakki - Ne ovat niin jäykkiä, nahkeita ja kahisevia. Naulakossa odottaa silti ihana keltainen sadetakki, joka saa pelastaa sadepäivän ulkoilut. 

3 asiaa, jotka haluasin hankkia

• Kauniit kalusteet uuteen kotiin - Etsinnässä tällä hetkellä esimerkiksi vanhat väliovet, ruokapöytä ja allaskaappi.
• Kyniä, tusseja, värejä, papereita, muistivihkoja - Nämä ovat heikko kohtani, joihin sorrun silloin tällöin. 
• Kunnon retkeilyvarusteet ja kestävät housut raksalle. 

3 asiaa, joista unelmoin

• Matkasta Lappiin 
• Yrityksen menestyksestä - Kaikkein suurin kiitos asiakkailta on se, että suunnittelemani tuotteet ovat innostaneet ja lisänneet iloa heidän arkeensa. Haaveeni on, että voisin inspiroida mahdollisimman monia. 
• Omasta hevosesta - Tämä unelma minulla on ollut jo yli kaksikymmentä vuotta. Ikuinen heppatyttö.

3 asiaa, joita pelkään

• Läheisten menetystä ja heidän/omaa sairastumista
• Julmuutta - Maailma tuntuu yhä useammin järjettömältä ja ihmisyyteen on välillä kovin vaikea uskoa. 
• Susien aiheuttamia vahinkoja - Sudet ovat kauniita eläimiä ja ne kuuluvat Suomen luontoon. Olemme myös tietoisesti valinneet elämän maaseudulla ja siihen kuuluvat myös Suomen petoeläimet ketuista kanahaukkoihin. Tulevalla kotiseudullamme on kuitenkin viime aikoina tehty paljon susihavaintoja ja osa minusta pelkää, ettemme pysty suojelemaan mahdollisia kotieläimiämme susilta. En halua, että pihamme on susille houkutteleva buffetpöytä ja kotieläimet joutuvat niiden ahdistelun kohteeksi. Luotan kuitenkin siihen, että asioilla on tapaan järjestyä.

3 asiaa, joiden toivon tapahtuvan pian

• Muutto Kotokunnaalle - Tämä on ihan ykkösenä. Ehdottomasti. 
• Erään projektin aloittaminen - Tästä ei sen enempää tällä erää...
• Retkeily - Toivoisin, että ehtisimme useammin luontoon retkeilemään.

Kylläpä siitä tuli aikamoinen lista. Yllätyin itse iloisesti siitä, että sain oikein pohtia mitä haluaisin hankkia tai mitä pelkään. Ostoslistalla on lähes ainoastaan tarpeellisia asioita, sillä esimerkiksi huonekaluja en olisi hankkimassa ellei niille olisi tarvetta uudessa kodissa. Pelottavien asioiden ykkönen oli ihan selvä, mutta muutoin sain huomata, että vaikka olen perusluonteeltani aika huolestunut, en voi sanoa pelkääväni oikein mitään. (En enää edes ampiaisia ja mehiläisiä, sillä niihin sai tottua kesällä tontilla.) Tästä saa olla onnellinen ja kiitollinen.

Laittakaahan linkkiä, jos olette tehneet oman vastauksenne haasteeseen. Näitä on hauska lukea!

Rakkaudella,

Sari

Lokakuu raksalla

Tältä meidän talo näyttää nykyään. Katto pään päällä, paneelit seinissä, mutta ikkunat vielä puuttuvat. Enää ei tunnu luontevalta puhua tontista tai edes raksasta, sillä sehän on jo talo. Ei toki valmis, mutta talo kuitenkin.

Ulkoverhoilupaneeleissa olevan vaalean pohjamaalauksen myötä alkuperäinen ulkomaalin väri on mennyt harkintaan. Olimme miehen kanssa molemmat tahoillamme tykästyneet vaaleaan väriin ja nyt rakennuslupahakemukseen merkitty tummansiniharmaa sävy tuntuukin vähän turhan tummalta. Pehmeä vaaleanharmaa sävy sen sijaan sopisi kauniisti taloon ja sen ympäristöön sekä tilattuihin punaisiin ulko-oviin. Niin ne ajatukset vain voivat matkan varrella muuttua, vaikka mukamas niin varmoja asiasta vielä keväällä olimme. 

Sisällä hommat ovat toki vielä armottoman kesken, mutta edistystä tuntuu tapahtuvat koko ajan ja välillä isommin harppauksin. Villoituksen ensimmäinen kerros on nyt valmis ja nyt on jo menossa styroksien ja verkkojen asentaminen lattiaan. Asennuksen ja putkimieshommien jälkeen on vuorossa lattian valu. Sen jälkeen asennetaan sisäkatto ja katon villoitus, ulkoseinien loppu paperointi, koolaus ja sisempi villoitus, väliseinät... Ihan oikeita sisähommia luvassa siis pikku hiljaa!

Puppe pääsi jokin aika sitten raksakoiraksi. Papparainen seurasi tyytyväisenä pediltään meidän muiden puuhasteluja ja veti välillä päikkärit. 

Fiilikset rakennusprojektin suhteen ovat tällä hetkellä positiiviset. Olin varautunut siihen, että tässä puolen vuoden kohdalla syksyn pimeyden laskeutuessa iskisi armoton raksaväsymys, mutta sen sijaan olemme molemmat aika yllättyneitä siitä, miten pitkällä projekti jo on. Vielä kaksi kuukautta sitten meillä ei ollut edes runkoa pystyssä ja nyt olemme jo tässä vaiheessa! Ja saanko vielä lisätä, että rakastan meidän taloa ja tulevaa kotia. Juuri viime viikolla kävimme miehen kanssa läpi kaikkia niitä paikkoja ja taloja, joita ehdimme vuosien aikana käydä näytöissä katsomassa eri paikkakunnilla ja jotka nyt tuntuvat ihan hassuilta. Tämä on se paikka, minne me kuulumme. 

Aurinkoista torstaita kaikille!

Rakkaudella,
Sari

Valoa hämärään

Alkusyksy oli varsin onnistunut tulevan kodin ostosten kannalta, vaikka vastaavasti nyt kaikki sisustussuunnitelmat tuntuvat tökkivän. Tilaamamme kaappi saapui meille kuljetuksessa vaurioituneena ja täydellinen ruokapöytä odottaa yhä edelleen löytymistä. Pidän silti kiinni päätöksestäni olla hankkimatta sisustustavaroita vain kepeästi hetken mielijohteesta. Esineen on oltava just, eikä melkein, jotta se päätyy meidän kotiimme. Varsinkin, kun se (koosta riippuen) ensin päätyy täyttämään tätä jo ennestään pursuavaa vuokrakämppäämme.

Kävimme elokuussa viimeisinä lomapäivinä Kustavin savipajalla. Savimyymälästä löytyi minulle täydellinen teekannu. Odotan jo innolla, että pääsen täyttämään kauniin vedenvärisen kannun teellä ja kaatamaan siitä kupillisia töiden ääressä nautittaviksi. Viereisestä putiikissa kirjaimellisesti naaman edessä napottivat kaksi täydellistä ikkunavalaisinta työhuoneeseen juuri tuossa samassa sävyssä. Ostopäätöstä ei ollut vaikea tehdä varsinkaan, kun kesken valaisinten ihmettelyn tuli ilmoitus, että meidän kattotuolit olisivat tulon päällä ja tontille olisi syytä rientää N-Y-T. Shoppailut loppuivat siihen siltä erää.

Muistatteko miten murehdin olohuoneen valaisinta? Itse olisin halunnut sellaisen koukeroisen antiikkisen kattokruunun, mutta Aviomies ei niille oikein lämmennyt. Hänen makuaan ovat enemmän industrialhenkiset valaisimet ja tässä upeassa löydössä on nyt sitä tyyliä. Minä en muuten olisi industrialhenkeä juuri halunnut, mutta tämän valaisinkuvun malli on hellyyttävän erikoinen ja hauskan pötkömäinen. Se sopii hyvin olohuoneen korkeaan tilaan juuri kokonsa ja muotonsa puolesta. Myös sähköjohdolla on riittävästi mittaa suhteessa vinoon sisäkattoon. Valaisin löytyi netistä retrosisustuskaupasta skandidesign.fi, jossa on paljon vanhoja ja erityisesti retrohenkisiä valaisimia ja huonekaluja. Suosittelen kurkistamaan, jos osuvat omaan tyyliin. Toimitus ja palvelu olivat erinomaisia.

*Yhteistyössä skandidesign.fi:n kanssa.

Onpa ihana, että pääsen vaihteeksi tekemään edes tällaisen ostospainotteisen sisustuspostauksen. Sisustuskuvia ei ole sattuneesta syystä tullut juuri otettua, mikä tuntuu tosi tylsältä. Tämä vuokra-asunto ei edusta yhtään meidän tyyliä ja on meille lähinnä latauspiste tämän koko projektin keskellä. Näiden kuvien pohjalta saatte tekin ehkä pientä vihjettä siitä, miltä meidän kodissa tulee näyttämään ja millaista fiilistä tavoittelemme.

Rakkaudella,

Sari