Vinkki 1: Oletko valinnut välinelajin?
Tässä postauksessa ei käydä tarkkaan läpi kunkin tekniikan välineitä, sillä se vaatii aivan oman postauksensa. Tässä postauksessa käsitelläänkin yleisesti eroja akvarelli- ja akryylivärien perusvälineiden välillä: värit, siveltimet ja maalattavat pohjat. Välineet ovat tottakai erilaiset, kun puhutaan kahdesta hyvin eri tavoin toimivasta tavasta tehdä taidetta. Olennaista on kuitenkin se, millainen merkitys välineillä, niiden monipuolisuudella ja laadulla on harrastusta aloitettaessa.
Vesivärisettejä voi löytää marketinkin hyllyltä, mutta niiden kanssa taideharrastus ei lähde lentoon. Akvarellivärien kohdalla laatu näkyy nopeasti lopputuloksessa ja voi jopa vaikuttaa siihen haluaako tekniikkaa opetella pidemmälle vai ei. Huonolaatuiset värit ja paperit näkyvät välittömästi maalauksessa itsessään ja ne vaikeuttavat maalausprosessia, sillä erilaiset tekniikat eivät pääse toimimaan oikealla tavalla. Hyvät harrastelijalaatuiset akvarellivälineet ovat isossa roolissa jo aloittelijan ensimmäisissä harjoituksissa. Harrastelijatasoisissakin väriseteissä on runsaasti pigmenttiä ja oikeanlaisen paperin kanssa ne toimivat juuri niin kuin pitää. Näin saat onnistumisen kokemuksia heti alkuun. Osta akvarellivälineesi taidetarvikeliikkeestä, vaikka välineille tulisi hintaa pari kymppiä enemmän kuin marketista ostettaessa. Huomaa myös, että läheskään kaikki paperisetit, joissa lukee "vesiväripaperi" eivät todellakaan ole sopivia vesivärimaalaukseen. Suosi vähintään 200 grammaista paperia ja testaile valmistajien välillä löytääksesi suosikkisi.
Akryylivärien kohdalla uskallan väittää, että asia on täysin päinvastainen kuin akvarellien kohdalla ja ensimmäiset kokeilut voi hyvin tehdä ns. markettiväreillä. Miksi kehtaan sanoa näin?
1. Akryylivärien erot edullisten ja laadukkaiden harrastelijavärien välillä eivät juurikaan näy ja tunnu aloittelijalle, joka vasta testailee ja kokeilee värienkäyttöä. Värien kestävyydessä on eroja, mutta hyvin todennäköisesti ensimmäiset työt eivät ole välttämättä niitä, jotka haluaa hartaimmin säästää.
2. Akryylivärejä kuluu enemmän kuin akvarellivärejä, joiden laadukkaat värinapit kestävät vuosia. Harrastuksen aloittaminen tulee todella kalliiksi, jos tuubit ovat kovin arvokkaita, eikä värien sekoittaminen ole vielä hallussa, jolloin tulee myös suosineeksi myös enemmän valmisvärisävyjä.
Akryylivärit ovat myös vapaammat välineiden suhteen. Akryyliväreillä voi maalata kankaan lisäksi sopiville papereille, kovalevylle, puulle ja lukuisille muille pinnoille. Myös maalaamiseen voi käyttää siveltimien lisäksi mitä tahansa välineitä, mitä mieleen juolahtaa. Itse olen käyttänyt oksia, tikkuja, rättejä, sieniä, pahvinpalasia ja jopa kasvien lehtiä ja hedelmiä.
Palettien suhteen kannattaa kuitenkin olla tarkka. Akvarelliväreille sopii parhaiten pinnoitettu keraaminen astia ja kuivuneen värin saa aina pestyä pois vedellä. Akryylivärit ovat vesiliukoisia niin kauan kuin väri on märkää. Kuivuttuaan sitä ei enää saakaan niin vain irti. Moni maalari käyttää akryylipalettina mitä kaikkea lasilevyistä muovirasian kansiin ja pahvinpalasiin.
Vinkki 2: Tekniikka vai tunne edellä?
Itse menen ehdottomasti uusin asioihin fiilistellen ja tunne edellä, mutta yhdessä asiassa jaksan aina korostaa teknisen harjoittelun merkitystä ja se koskee akvarellimaalausta. Akvarellimaalaus on taianomaista ja sillä saa aikaan valtavan herkkiä ja kauniita kuvia. Mutta... Akvarellimaalaus ei myöskään ole aivan sieltä helpoimmasta päästä ottaa haltuun, mutta jujusta saa valtavan paljon nopeammin kiinni, jos tietoisesti opettelee akvarellivärien tekniikoita. Toistoja ja harjoituksia tekemällä saa oman käden ja silmän sekä väripaletin ja paperin yhteistyötä hiottua hyvinkin nopeasti. Ilman tietoista teknistä harjoittelua into voi kuivua nopeasti kokoon, kun tulee fiilis, että "ei tämä vaan toimi".
Akryyliväreillä fiilisteleminen on jopa suotavaa, jotta paksuun väriin saa tuntuman ja värien sekoittumista ja kerrostumista alkaa käytännössä ymmärtää. Akryylivärit ovat peittäviä, joten vanhan työn päälle voi maalata myös uudelleen. Näin tulee kierrättäneeksi välineitä ja saa enemmän harjoitusta. Suosittelen aloittamaan abstrakteista maalauksista, jolloin pääpainon voi pitää nimenomaan värien käyttämisessä ja maalipinnan tekstuurissa esittävyyden sijaan.
Vinkki 3: Onko koolla väliä?
Edellä olen todennut, että akvarellimaalaus vaatii paljon harjoitusta ja siksi kehotan aina harjoittelemaan pienillä maalauksilla, joita voi kerralla tehdä vaikka useankin samalla aiheella. Kun tulee tehneeksi virheitä, ne myös huomaa nopeammin ja opittua voi soveltaa heti uuteen harjoitukseen. Jos maalaa useampaa pientä työtä samanaikaisesti, voi myös hyötykäyttää ajan jolloin värikerrokset kuivuvat. Tehokasta! Isomman työn kanssa virhe voi tulla pitkän maalauksen jälkeen ja silloin voi tuntua, että tuntien työ menee hukkaan. Hyvä koko akvarelliharjoituksille on postikorttikoko tai sitä pienempi. Akvarellipaperivihkoon voi rajata sivulle useita maalattavia pintoja washiteipin avulla.
Akryylivärit ovat jälleen täysin päinvastainen laji harjoittelun suhteen. Aivan suurinta kangasta ei kannata ensimmäisenä etsiä, mutta esimerkiksi vähintään 40 x 50 cm kokoisesta voi hyvin aloittaa. Akryyliväreillä voi toki maalata pienempiäkin töitä, mutta akryylit ovat parhaimmillaan isoissa töissä. Varsinkin jos akryylivärialoittelijalla on taustaa piirtämisessä tai akvarelleissa, voi isojen pintojen maalaaminen ja hahmottaminen tuntua hankalalta. Siksi kannattaa heti haastaa itseään ja pyrkiä maalaamaan isoilla vedoilla isoja aloja. Jos maalaat jotain esittävää pidä huolta, että se on sommiteltu riittävän suureksi kankaan kokoon nähden, eikä pieneksi yksityiskohdaksi kankaan reunaan. Uskalla käyttää käden liikeratoja maalaamiseen ja maalaa rohkeasti koko kangasta. Tässä asiassa akryylit todella eroavat akvarelleista.
Saitko uusia eväitä ja oivalluksia uuden välineen kanssa maalaamiseen? Kirjoita myös kommentteihin, jos mielessäsi heräsi lisäkysymyksiä.
.jpg)