Tämä vuosi on ollut säiden puolesta jotenkin erityisen kummallinen. Keväällä kurittavat pakkaset vaihtuivat parissa kuukaudessa toukokuun helteisiin, jotka sitten jatkuivatkin läpi koko kesän. Murhetta sai kantaa veden puutteesta, kuihtuneista laitumista ja talven heinistä. Alituinen kuumuus uuvutti niin, ettei päiväsaikaan jaksanut tehdä juuri mitään ja olo oli kuin grillissä tirisevällä makkaralla. Vielä keväällä elättämäni haaveet etelänmatkasta unohtuivat viimeistään heinäkuun alussa.
Suomen kesä on yleensä niin lyhyt, että syksy tuntuu tulevan aina vähän nurkan takaa ja ihan liian nopeasti. Tänä vuonna syksy on ihan tervetullut. Olen viimeinkin saanut rakennettua puutarhaa ja tehtyä istutuksia, joita kuivana hellekautena oli aika turha edes suunnitella. Vielä muutamat taimet istutusryhmiin ja pakkasöiden saavuttua kevään sipulikukat maahan. Sitten jäänkin odottelemaan kevätkylvöjä.
Ainoa harmi saapuvassa syksyssä on lämpötilan lasku ja jäätyvä maa. Meillä kun on vielä osa ulkomaalauksesta, rakennusten laudoituksista ja terasseista kesken. Siihen päälle vielä hevosten aitauksen laajennus, laidunten syyskylvöt ja kentän rakentaminen. Hommaa siis riittäisi vaikka pienelle kylälle, joten en ollut kovin innostunut lukiessani ensilumiennusteista. Viime yönä lumi satoikin jo Kilpisjärvelle. Itse toivoisinkin pikemminkin pitkää ja lämmintä syksyä. Tänä vuonna sääyllätyksiä kun on saatu jo tarpeeksi.
Näin pitkällä syksy ei ole vielä täällä Turun seudulla, vaan kuvat ovat viime vuodelta. Näitä fiilistellessä alkaa suorastaan odottamaan ruskatunnelmaa.