Haipakkaa


Tammikuu humahti puoleen väliin, enkä yhtään tiedä missä kohtaa niin pääsi käymään. Täällä mennään turbovaihteella työprojektien parissa ja raksalla on alettu jo käyttää sellaisia sanoja, kuten dead line ja toimitusaika. Tekninen tila pitäisi saada nopsaan valmiiksi, jotta talotekniikka päästään asentamaan. Se taas tarkoittaa sellaisia kivoja asioita, kuten lattialämmitys. Keittiösuunnittelijan kanssa tuli puheeksi keittiön toimituspäivä, joka olisi jo maaliskuun lopussa. Hurjaa!

Vuokra-asuminen alkaa ottaa aivoon jo melko lahjakkaasti, kun lähes joka aamu saa herätä tajunnanräjäyttävään porakoneen ääneen ja kotona saa työskennellä mitä mielenkiintoisimpien taustamelujen keskellä. Myös valokuvaaminen on melko mahdotonta näin hämärässä asunnossa tähän aikaan vuodesta, joten lienee aika aloittaa raksaajille tyypillinen ja tässä  kohtaa ehkä jo aivan oikeutettu narina. Joko päästään pian omaan kotiin...

On tässä kivojakin juttuja sattunut. Eilen valitsimme viimein täydellisen seinäpaneelin (jes!) ja teimme aivan mielettömän löydön, jonka seurauksena ostimme siltä seisomalta kotiimme lattian (wuhuu!). Lattia on ollut keittiön ohella aivan erityinen murhe, mutta nyt ongelma ratkesi täysin odottamattomalla tavalla ja melkeinpä itsekseen. Siitä lisää sitten ihan omassa postauksessa, mutta sen verran paljastan, ettei valintamme ollutkaan parketti tai laminaatti.

Ja onhan tässä nyt kaikkea ihan huippusiistiä meneillään. Lähden yritykseni kanssa messuilemaan Love Me Do -tapahtumaan ja ensi viikkoa varten on mukava pöhinä päällä myös toisen projektin parissa. Tulevaa viikkoa saan viettää siis taatusti aivan huippuseurassa.

Onneksi tällaisen kiireen keskellä saa välillä varastettua itselleen pieniä hengähdystaukoja. Eilen postiluukusta kolahtanut Maalla-lehti tarjoaa juuri sitä. Kuvassa näkyvän klaffipiirongin raivasin itselleni työskentelytilaksi ja sen ääressä onkin aivan erityisen ihanaa kirjoittaa. Kylläpä siinä kestikin, että osasin ottaa klaffipiirongin omakseni. Sen äärellä hommat yleensä sujuvat, vaikka kiire painaisikin päälle.

Täällä kruisaillaan siis arjen vuoristoradassa ja odotellaan leppeitä kevättuulia. Kyllä nekin sieltä vielä saapuu.

Rakkaudella,
Sari


4 kommenttia:

  1. Muistan tuon tunteen kun raksa alkoi olla siinä vaiheessa että pystyi vähän hahmottamaan muuttoaikataulua. Mielenkiinnolla odotan, millaiseen lattiavalintaan päädytte 😊 Itse olen ollut niin tyytyväinen tähän meidän lautalattiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin olisimme halunneet lautalattian, mutta käytännön syistä se vaihtoehto hylättiin tässä kohtaa. Ehkä vielä joku päivä... :)

      Poista
  2. Muistan tuon ajan hyvin, kun vuokralla asuttiin. No, pian teilläkin muutto alkaa häämöttämään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten se muuttoajankohta tuntuukin karkaavan aina vaan kauemmas... No, kyllä se valmiiksi vielä tulee. :)

      Poista