Syntymäpäivälahja

Taas on tultu vuotta vanhemmaksi ja toivottavasti myös vähän viisaammaksi. Kohta kolmekymppisetkin kolkuttavat ovella ja vähän jo kuulostelen iskeekö seuraavan vuoden aikana ikäkriisi vai jätänkö parikymppisen vuodet taakseni tyynesti panikoimatta. 

Tässä päivässä riemua on ainakin riittämiin. Äitini yllätti täydellisellä synttärilahjalla, kun pahvilaatikon alta paljastui haaveilemani vanha kirjoituskone. Ilmeeni oli varmasti näkemisen arvoinen, sillä en ollut osannut edes toivoa haaveni toteutumista syntymäpäivänäni. Tämä on varmasti kaunein kirjoituskone, jonka olen koskaan nähnyt. 

Ihastuttava Olympia on vuodelta 1948 ja parasta tässä saksalaisvalmisteisessa kaunottaressa on se, että se myös toimii. Olipa nostalgista istahtaa kirjoitukoneen ääreen ja naputella menemään, kuten lapsena tein. Silloin kirjoituskone ei kuitenkaan ollut näin vanha, vaan pikemminkin kahdeksankymmentäluvun peruja. Hauskaa on myös miettiä millaisessa käytössä se on alkuvuosinaan ollut. Olisi hauska ajatella, että joku huoliteltu sihteerikkö on naputellut tärkeitä papereita toimiston pöydän ääressä juuri tällä koneella. 

Kirjoituskone pääsee uudessa kodissa ihan varmasti kunniapaikalle, mutta myös käyttöön. Vanhan kirjoituskoneen fontti ja epätäydelliset lyönnit paperissa ovat viehättävyydessään niin vastustamattomia, ettei niitä voi jättää käyttämättä. Mielessä on jo projekteja, joissa uusi ystäväni pääsee töihin.

Rakkaudella,

Sari