Alitajuntaista raksailua



Ei tullut ihanaa aurinkoista juhannuspostausta. Tuli kesäflunssa ja armoton yskä, joka ei nyt ota hellittääkseen. Maanantaina lähdin raksaltakin pois kesken sokkelin valun sairastamaan kotiin. Valu tuli valmiiksi kyllä ihan ilman minuakin ja eilen sain kuvan puoliksi puretun muotin alta paljastuneesta sokkelista. Olipa hienoa nähdä viimeinkin jotain valmista, joka jää paikoilleen. Mies oli sitä mieltä, että onhan paalutkin jotain valmista, mutta hei, eihän niitä näe!

Rakennusprojekti on jotenkin viime aikoina pyörinyt alitajunnassa siihen malliin, että unissanikin olen työmaalla seikkaillut. Flunssaisena suunnittelin sekavissa unissa kodinhoitohuonetta, jonka toiminnallisuuden haluaisin toteuttaa mahdollisimman optimaalisesti. Enpä kyllä tiedä kuinka levollista nukkuminen voi olla, jos herää uneen, jossa on arponut pyykinpesukoneen sijoitusta. Valveillaollessa pyykinpesukoneen paikka toisaalta saatiin ratkaistua, joten jotain hyötyä nokturnaalisesta suunnittelutuokiosta oli.

Viimeisimmässä raksailu-unessa oli viehättävää optimismia (tai hätähousuilua, riippuen tulkinnasta), kun tiedustelin milloin kattopeltejä aletaan asentaa. Vastaukseksi sain, että ontelolaattojen asennuksen jälkeen samana iltana tai viimeistään seuraavana päivänä. Aika matala talo tällä meiningillä kyllä tulisi, mutta olisi ainakin nopsaan valmista. Tämä äärioptimistinen uni taisi tasapainottaa kipeänä kokemaani ensimmäistä miniromahdusta, kun istuin huonovointisena työmaakopissa pohtien, ettei tästä talonrakentamisesta mitään tule. Levon jälkeen oli taas kumma kyllä toinen ääni kellossa. Mitä tästä siis opimme? Raksalle ei kannata raahautua kuumeisena ja ei, kattoa ei asenneta onteloiden jälkeen.

Yöllistä raksailua saattaa olla lähiaikoina luvassa enemmänkin, sillä jännitys kutkuttaa jo kovasti vatsanpohjaa. Pian päästään nimittäin rungon rakentamisen kimppuun! Se on kuin piirtäisi talolle ääriviivat tai antaisi sille hahmon. Samalla pääsemme näkemään miten talon muoto ja malli istuu ympäristöönsä ja miltä tilat alkavat tuntua sisältä käsin. En voi sanoin kuvailla kuinka paljon odotan pelkän rungon pystyyn saamista. Olen mielessäni vaeltanut kotimme huoneissa niin monet kerrat ja kuvitellut huoneiden tuntua sekä ikkunoista avautuvia maisemia. Pian siitä saa jo maistiaisen.

Nyt kuitenkin jäitä hattuun. Yritetään ensin selvitä ontelolaattojen asennuksesta. Enpä olisi koskaan uskonut teräsbetonielementtien aiheuttavan näin suurta innostusta, mutta kertahan se on ensimmäinen.


Rakkaudella,

Sari


---

I've been both sick and having weird dreams about building project. Is it okey to design the laundry room while asleep? I'm so excited about getting the timber frame up during the next month or so. Can't wait!
  1. Totta, ei paalut mitään ole, vain lasku. :) Sokkelin näkee ja pikkuhiljaa hahmottaa myös kodin. Paranemisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Kyllä ne paalut tärkeitä toki ovat, mutta siellä kukkarossa niiden paino taitaa eniten tuntua. ;)

      Poista
  2. Viime viikolla löysin ensi kertaa blogiisi ja jään seuraamaan teidänkin raksaprojektianne. Itselläkin raksahommat meneillään niin mielenkiintoista seurata muidenkin talojen valmistumista. On se mukava kun alkaa talo nousta paikoilleen. Nuo maahommat kyllä syö sieltä kukkarosta useamman killingin :O Mutta parempihan se on tehdä kerrasta nekin kunnolla että on talolle hyvä perusta sitten! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, että löysit blogiini, tervetuloa! :) Kyllä vain maarakennukseen ja perustuksiin uppoaa hurja summa rahaa, mutta kyllä siihen varmasti on sitten tyytyväinen, kun hommat on tehty kunnolla. Tsemppiä myös teidän rakennusprojektiin! :)

      Poista
  3. Löysin blogisi ja jään mielenkiinnolla seuraamaan :)
    Meillä raksaaminen menossa myös, paljon tehdään itse mutta osa jätetään suosiolla ammattilaisille...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa mukaan Raisa! Täytyy tulla kurkkimaan myös teidän blogiinne. :)

      Poista