Joulu on katettu


Vieläkö blogissa saa tunnelmoida joulua vai joko kaikkien katseet ovat siirtyneet vuodenvaihteen juhlintaan ja vuoteen 2016? Itse uppouduin joulun tunnelmaan niin tiiviisti, että kesti pari päivää kammeta itsensä ylös elokuvien, konvehtirasioiden ja villasukkien keskeltä. Olen nukkunut ihan liian pitkään tuntematta siitä himpun vertaa huonoa omaatuntoa ja inspiraatiokin on taas herännyt. Kädessä vuorottelevat pensselit, kynät, tussit ja mustepullot. 

Kotona en ole juuri paikkoja pakollisen joulusiivouksen jälkeen laitellut. Sen sijaan sain aattona ihastella anopin laittamaa joulua. Joulusaunan ja kirkossa tunnelmoinnin jälkeen pääsimme nauttimaan joulupöydän antimista näin kauniisti katetun pöydän ääressä. Ihanan tunnelmallista. Voin myös kertoa, että ruoka maistui ehkä vähän liiankin hyvin. Onneksi on koko ensi vuosi aikaa sulatella. 


Joulun paras hetki oli kuitenkin itselleni lahjojen jakaminen. Olin jo viikkokausia odottanut näkeväni miehen ilmeen, kun paketista paljastuu stetson ja haaveiltu lännenratsastustunti seuraavalle aamupäivälle. Ja kyllä sieltä aika leveä hymy irtosi. Mies oli joulupäivän aamuna reippaana lännensatulassa ja cowboy-ainesta hänessä selvästi olisi. Kehuja tuli niin miehelle ratsastustaidosta kuin allekirjoittaneelle hyvästä pohjakoulutuksesta. Hyvä me! 

Loput joulupyhät kuluivat vielä sukuloiden ja tallilla sitä melkein omaa hevosta rapsutellen. Stressitasot sain aika hyvin pudotettua, vaikka joulusesongin jäljet tuntuvatkin vielä hartiakipuina. Siinäpä parannettavaa seuraavalle vuodelle. Pilatetustunnille onkin jo ilmoittauduttu.     


2 kommenttia:

  1. Kyllä vielä saa joulua tunnelmoida, ajattelin itsekin vielä palata jouluun. Ihana kattaus !!!

    VastaaPoista