Joko sen uskaltaa sanoa... syksy?



Minkäs sille mahtaa. Sohvannurkkaan kotiutuivat jälleen pörrötyynyt ja olen alkanut sillä silmällä katsella markettien villalankahyllyjä. Vielä en ole sinne eksynyt, sillä eipä tuota aikaa ole juuri ylimääräistä käsissä lojunut. Viime viikot ovat kuluneet kuin ylinopeudella ohituskaistalla ja ajatuksia on saanut rauhoitettua lähinnä iltalukemisella. Nyt on aika hetkeksi hidastaa ja lakaista ylimääräiset asiat maton alle. Kaivan ne kyllä sieltä sitten kun taas jaksan. Peruna kerrallaan. Mistä tulikin mieleeni, että punasipulit odottavat nostamista. Onneksi edessä on ihan oikeita vapaapäiviä.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti