Askartelupöydän ihanuuksia

Askarteluhuone ei ole ollut kovin suosittu viime aikoina, mikä johtuu hyvin pitkälti siitä, että remontin vuoksi osa huoneesta on otettu varastointikäyttöön. Pahvilaatikot ja tavarapinot eivät varsinaisesti ruoki mielikuvitusta ja innosta käsillä tekemiseen, joten olen päättänyt suorittaa vastahyökkäyksen rojujen aiheuttamaa anti-inspiraaiota vastaan tekemällä edes askartelupöydästä viehättävän saarekkeen itselleni. Yksityiskohdat ovat tärkeitä, joten niistä on siis lähdettävä liikkeelle...




Lankarullavanhus päätyi askartelupöydälle puhtaasti koristeeksi. Lankaa on vielä hurjasti jäljellä, mutta en varmaankaan raaski sitä käyttää. Olisikohan tuo pellavalankaa vai mitä?




Kynätelineistä en ole välittänyt koskaan, mutta äidin komeroista napattu maljakko ja valkoviinilasi sopivat täydellisesti taidevälineiden säilyttämiseen. Käytetyt työvälineet ovat mielestäni kauniita, joten miksi piilottaa ne pöytälaatikkoon.

Ostin jokin aika sitten myös ihanan vanhan mitan, mutta en tietenkään löytänyt sitä rojujen keskeltä. Mihin ihmeeseen se on mahtanut joutua? Tavarat on onneksi laitettava pian parempaan järjestykseen, sillä meille on tullut asumaan äitini vanha klaffipiironki. Piirongin kulahtanut ja aika kaameanvärinen pinta kaipaa kovasti päivitystä, joten tuunaustyötä on jälleen tiedossa. Ja tietysti postausta aiheesta!

Kaiken kukkuraksi kuistieteisemme on tällä hetkellä sisustusvaiheessa, ulkokuistinkin kimppuun ehdin jo käydä ja keittiöstämme puuttuu tällä hetkellä ruokapöytä, sillä myin vanhan (kauniin, mutta liian massiivisen) pöytäryhmämme pois. Onneksi meillä on suunnitelmia näiden kaikkien varalle ja kesälomaakin on vielä puolet jäljellä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti