Aamulla

 Eilisen sateen jälkeen aamu valkeni sumuisena. 


Vain yksinäinen kissa näkyi olevan aamuisella metsästysretkellään.



Eilinen oli ehkä sateinen ja tämä aamu sumuinen, mutta yksi asia vielä puuttui. Nimittäin syksyn tuoksu. Ja se saakin pysyä poissa vielä hetken aikaa.


En ole vielä antanut periksi syksylle, mutta yhdelle syksyiselle puuhalle (tai pakkomielteelle) kyllä. Olen napannut puikot käsiini ja suihkinut menemään kuin kaistapää pari viime päivää. Lopputulokset pääsevät pian esille.



P.S. Huomasin, että blogille on taas ilmestynyt pari uutta lukijaa. Ihanaa! Tervetuloa mukaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti